Uusi perheenjäsen

IMG_20161004_182422

Uusi perheenjäsen oli ensimmäistä kertaa mielessä syksyllä. Päiviä ja viikkoja meni. Välillä uusi ilmoille heitetty ajatus. Kun sitten loma-aika lähestyi, kysymys toistui ehkä neljännen kerran: ”Tuutteko hoitamaan koiraamme?”

Loma ei siis koskenut minua. Ja perheenlisäystäkin tiedossa vain kaksi viikkoa. Ja hei tiedättekö: mä tykkään tästä niin että halkeen! 😀 vaikka töihin kuuluva lomani on vasta edessä niin lomalta tämä on tuntunut! Saa asua omakotitalossa kerrostalon sijaan ja saunaankin pääsee ilman saunavuoroa. Olen niin kotiutunut tänne, että lähden koiran kanssa ulos mun pitkillä lämpöhousuilla (jep. Onneksi on pimeää ja yleensä naapurit on sisällä). Naapurin sedän kanssa on tehty tuttavuutta. Tänään tunsin itseni eläkeläiseksi, kun tuli juttua, että molemmat luetaan aamulehti kello 7 (vaikka on sunnuntai).

Tämä kirja on lähes luettu. Ainoa asia jota mietin: voiko tätä soveltaa miehiin?
Tämä kirja on lähes luettu. Ainoa asia jota mietin: voiko tätä soveltaa miehiin?

Eilen oli koulutuspäivän takia koiranhoidosta vapaapäivä mutta illalla oli pakko päästä lenkille sen kanssa! Ihana riippuvuus! Joka on kehittynyt vasta viikossa. Millaisia vierotusoireita mulle tulee, kun pitää lähteä kotiin, eikä ole koiraa. Suostuiskohan kaveriperhe talokauppoihin? Koira kaupan päälle?

Olen innoissani myös siitä, että ekaa kertaa elämässäni olen voinut samaistua pienten lasten äiteihin! ”Tuliko kakka? Minkälainen kakka? Sori en muistanu vastata viestiisi, koska: koiran ulkoilu, koiran ruokailu, ruoanlaitto (itselle ja koiralle), oliko sitä ruokaa valmiina, nyt pitää pissattaa -eikä, nyt sillä tuli kakka (sisälle), nyt istun ja rentoudun äääh taas pitää siivota” ja leikkiä. Ja paijata. Ja kehua. Ja kouluttaa. Ja pakko laittaa viesti nikelle: nyt se teki tarpeet ulos. Samalla tekisi mieli hyppiä ilosta, mutta otan sen coolisti ettei koira säikähdä. Mutta hei: mä sanoin kyllä, suostun. Enkä ole katunut. :) onko kukaan muu kuin koira niin pyyteetön ja aina iloisena vastassa? Olen rakastunut tähän tilanteeseen. Että terkkuja sinne Thaimaaseen, ei haittaa jos haluatte lomailla vielä viikon!

Eilen mietimme, pitäisikö ottaa koira.

Tämä on ollut hyvä viikko. Olen päättänyt sen kahden tunnin juoksulenkkiin ja päiväsaunaan. Hyvään ruokaan ja tottakai: illalla vielä koiravauvan kanssa lenkille!

Muistakaa tekin nauttia pienistä asioista, olkoon se vaikka ehjä sykemittarin hihna. Minulla sellaista ei enää ole, koska unohdin kellon keittiön pöydälle ja no – uusi kahden viikon perheenjäsen. :)

 

 

3 Kommenttia

  1. Larissa says: Vastaa

    Mä tiedän että koira olis teille ihan täydellinen kaveri! Sen seuraan kun tottuu niin ei enää oikein osaakaan olla ilman <3

    1. Anna H. says: Vastaa

      Juu ei ole vieläkään koirakuume laantunut 😊

  2. Säde says: Vastaa

    Hahaa niinhän se on että koira on myös hyvää tutustumista siihen millaista se lapsi arki on… aika tutulta kuulostaa koira arki 😀