Insuliiniasiaa

IG-profiilikuva2

Mietitkö koskaan miten syömäsi ruoka alkaa vaikuttaa kehossasi?

Minua kiinnostaa valtavan paljon se, miten ravinnon avulla pystyy vaikuttamaan omaan oloonsa. Se voi olla nopeasti huomattava asia, esimerkiksi vatsan turvotuksen väheneminen, tai pidemmällä aikavälillä tapahtuva muutos, kuten hormonitasapaino. Toki, ihmiselimistö on monimutkainen kokonaisuus. Sairastuminen on usein monen tekijän summa. Tänään kerron lyhyesti insuliinista ja painotan ajatuksiani kakkostyypin diabetekseen.

Kun syöt hiilihydraattipitoista ruokaa, se alkaa pilkkoutua sokereiksi. Sokeri imeytyy suolistostasi verenkiertoosi. Tämän seurauksena verensokeri nousee ja haima alkaa erittää insuliinia. Osa sokerista varastoituu ensin maksaan (glykogeeni). Varastossa oleva sokeri otetaan käyttöön, jos verensokeri laskee liikaa, esimerkiksi paaston aikana. Insuliinia tarvitaan, jotta solu pystyy tuottamaan energiaa. Jos sokeria tulee ylimäärin, soluilla on omat varastonsa sille. Lihassolujen täytyttyä rasvasolut ottavat osuutensa. Tästä varmasti osaat päätellä, mitä tapahtuu, jos sokeria (hiilihydraattia) on koko ajan ylenmäärin tarjolla? Ihminen lihoo ja voi aiheuttaa itselleen häiriöitä aineenvaihduntaansa.

Insuliinia tarvitaan siis lihaksen rakentamiseen, se on anabolinen hormoni. Diabeteksessä insuliinin toiminta syystä tai toisesta vähenee tai loppuu.  Diabetes voidaan jakaa useisiin eri alaryhmiin ja luokitus ei ole aina selkeä. Karkea jako on diabetes mellitus 1 ja diabetes mellitus 2. Ykköstyypissä haiman insuliinia tuottava beetasolut tuhoutuvat kokonaan. Kakkostyypissä sokerin soluunotto vähenee tai hidastuu, ja jatkuvan insuliinierityksen vuoksi haima väsyy tuottamaan insuliinia. Kyseessä on insuliiniresistenssi. Tällöin keho (solut) ei saa riittävästi insuliinia tarpeisiinsa nähden.

Kakkostyypin diabeteksessa (jos sitä ei hoideta) verensokeri pysyy koko ajan koholla ja elimistölle käy kuin vastapaistetulle munkille, kun se pyöräytetään sokeriin. Ihminen sokeroituu! Oireet tulevat usein vasta viiveellä. Erityisesti kakkostyyppi on yksi nopeimmin lisääntyvistä sairauksista Suomessa ja maailmassa. Tämän päivän Hesarissa oli artikkeli ”Makeat juomat lihottavat lapsia enemmän kuin on tiedetty” (HS 20.9.16). Mielestäni artikkelin tärkein lause oli: ”Lasten lihominen on terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi 2000 -luvun suurimmista terveyshaasteista.”

Elämäntapahoito on sairauden ehkäisyssä tärkeää. Tärkein riskitekijä on ylipaino.

20160916_170457
Smoothie täynnä vihreää ja ravintoaineita

Kun syö tasaisesti paljon kuitupitoista ruokaa ja hyviä rasvoja, liikkuu kohtuullisesti päivittäin ja herkuttelee silloin tällöin, voi välttyä diabetekselta. Lääkehoito ei ole diabeteksen ehkäisykeino. Sillä ei voi korvata esimerkiksi liikunnan vaikutuksia. Näitä ovat muun muassa insuliiniherkkyyden lisääntyminen ja verensokerin paastoarvon pieneneminen.

Eli siis: älä ole kuin tuore munkki!

Mitä mukavaa liikuntaa sinä ajattelit syksyysi kehittää?


20160919_120112

lähteitä joita käytin tukena:

Käypä hoito / Diabetes

Diabetes -lehti, Syyskuu 2016/4